Mun iltatähdellä menee huonosti. Silloin minullakim menee huonosti.
Häntä on hoidettu ja hoidettu, lääkkeitä vaihdettu, lisätty vähennetty.
Hän on ollut kerran jo sairaalassa, lukittujen ovien takana.
Hänen nuori elämänsä ei tahdo lähteä ollenkaan alkuun. Äitinsä itkee.
Toisen kerran jo, hän on alkanut viillellä itseään eikä jaksa oikein elääkään.
Nyt en ole paikalla auttamassa, koska hän muutti kimppakämppään.
Kävi terapeuttinsa luona ja sanoi suoraan kuinka on asiat.
Taitaa joutua tuo,( joka kerran synnyttyään toi äidillensä niin onnellisen elämän)
jälleen laitokseen, omaksi turvakseen. Näemme sen huomenna. Tämä viikonloppu on ollut niin vaikea.
Odottaa maanantaita, odotta psykiatrinsa sanomaa.
Jos tämä kallonkutistaja ei pane toimeksi, minä menen sinne itse.
Navetan takana on tilaa.
